tiistai 24. huhtikuuta 2018

Melkein yhdeksän kuukautta

Tyttö on pian 9kk ikäinen. Arki rullaa edelleen mukavasti, päivät menevät nopeasti ja pikkuinen oppii joka päivä uusia temppuja! Hän on oppinut nousemaan tukea vasten seisomaan, kävelemään tukea vasten, konttaamaan ja tanssimaan. Hän on edelleen nauravainen ja tyytyväinen lapsi joka ihastuttaa jokaisen hymyllään.

Meillä on enää kolme viikkoa jäljellä äitiyslomaa, jonka jälkeen palaan töihin. Päätimme että teen osittaista työaikaa niin kauan kun tuntuu että pärjäämme taloudellisesti. Tyttö aloittaa päiväkodissa, johon menemme tutustumaan parin viikon päästä. Päiväkoti ei minua suuremmin jännitä, tai jännittää tietenkin hieman mutta en epäile hetkeäkään etteikö tyttö sinne pian sopeutuisi. Tyttö ei ujostele ketään ja tykkää todella paljon leikkiä muiden lasten kanssa, joten uskon että hoidon aloittaminen on tytölle ihan mieluinen juttu. Lisäksi uskon että muiden isompien lasten kanssa oleminen opettaa paljon uusia taitoja. Niin haikeaa että ei ollakaan enää kahden kotona, mutta tieto siitä että työvuoroja ei kovin montaa viikossa ole (3-4), helpottaa.

Jonkin verran olemme miehen kanssa puhuneet siitä milloin olisi mahdollisen toisen lapsen yritys hyvä aloittaa. Olemme siis aika varmoja että haluamme kuitenkin tytölle sisaruksen. Tai no, mies on halunnut sitä koko ajan mutta itse olen ollut ahdistunut pelkästä ajatuksestakin. Pikkuhiljaa minunkin mieleni on muuttunut ja miehen vauvakuume on vain kasvanut. Hän jopa höpöttelee vatsalleni leikkien että siellä pikkusisarus jo olisi, haha :D Meillähän ei ole tällä hetkellä ehkäisyä käytössä vaan luotamme niinkin varmaan keinoon kun keskeytetty yhdyntä :D Ja ei, en tosiaankaan pidä sitä ehkäisykeinona mutta koska raskaus ei mikään ehdoton ei ole niin tämä sopii meille hyvin. Toista kesää peräkkäin en raskaana haluaisi kuitenkaan olla (enkä muutenkaan lapsille ihan mahdottoman pientä ikäeroa jos sattuisinkin tulemaan heti raskaaksi) joten mennään nyt ainakin kesän yli ja annetaan tytön täyttää ainakin se 1v ennen kuin annamme toiselle luvan tulla. Sitähän ei sitten tosiaan tiedä kuinka hankalaa tai helppoa toisen lapsen alulle saaminen ja raskaudesta ilman keskenmenoja selviäminen on joten mielestäni meidän ei myöskään kannata odottaa liian kauaa ettei lapsille tulisi "liian suurtakaan" ikäeroa. Vaikea selittää mutta toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitan :)

Tällaisia kuulumisia ja mietteitä täällä tällä kertaa. Aurinkoista kevättä kaikille ja isot onnittelut teille jotka pienen nyytin olette juuri syliinne saaneet <3

4 kommenttia:

  1. Kiva kuulla taas teidänkin kuulumisia. Hitsi nuo pienet kasvaa niin nopiaa! :D Meiänkin pikkujäbä on jo kohta kuukauden ikäinen pötkö(no okei ei vielä ihan, mutta viikon päästä jo). Mä luulen, että meillä mennään tuon ehkäisyn kanssa vähän samoilla meiningeillä, kuin teilläkin. Pikkusisarusta mekin joskus toivomme ja taustat huomioon ottaen, ei voi yhtään tietää miten se sitten tulee onnistumaan. En tiedä miten sitä enää kestää keskenmenoja saati sekundääristä lapsettomuutta. Mutta nautitaan nyt vielä tuon esikoisen kehityksen ihastelemisesta :D ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että vielä lukijoita löytyy vaikka harvoin ehtii raapustella :)

      Aika todellakin menee kuin siivillä! Ja tuntuu että joka päivä vauva kasvaa silmissä ja oppii jotain uutta. On sitä niin ihana seurata että ei kannata hukuttaa ajatuksiaan vielä liikaa tulevaisuuden miettimiseen <3

      Poista
  2. Oi, jännuttävä lukea näistä kakkoslapsiajatuksista! Meillä kanssa miehellä on aika kova vauvakuume. Hän olisi valmis toiseen lapseen jo heti ensi vuoden alussa, mutta itse vähän himmailen. Nautin niin kovasti omasta ajasta ja siitä, että siihen alkaa pikku hiljaa olla taas mahdolisuus. Ehkäpä joskus kuitenkin :)

    Hui, siellä on töihinpaluu jo tosi lähellä! Vaikka no, eipä siihen itselläkään kauaa enää ole. Minäkin alotan 3 päivän työviikolla ja ukkelille varmistui juuri paikka perhepäivähoitajalta.

    Ihana taas lukea teidän kuulumisia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Fia että vielä olet mukana lueskelemassa <3

      Vielä aikaisemmin olin yrittämisestä ja keskenmenoista vielä niin hajalla, että olin aivan varma että en enää koskaan lähde tuohon hurjaan lapsenteko touhuun. Mutta kyllä se vain niin on että aika niitä haavoja on jo jonkin verran parannellut ja ajatukset muuttuneet. Olisihan se ihana että meidän pienellä olisi kaveri täällä leikkimässä <3 Mutta ei stressata vaan antaa kaiken mennä omalla painollaan :)

      Kiva että sielläkin hoitopaikka on selvillä ja kevyesti saat aloitella työt. Uskon että tuo 3-4 vuoroa viikossa on aika passeli homma meille!

      Poista