Liitoskivuista rv 22

Rv 21+4. Olen jo reilun viikon ajan kärsinyt kivuista lantion alueella. Koskee kävellä, istua, maata, vain olla. Töissä olo alkoi olla todella tukala kun jokaisella askeleella ja vain paikallaan ollessa koski lonkkiin, lantioon ja pakaroiden alueelle sekä lisäksi ajoittain iskee viiltävä kipu häpylyyn alueelle. Kuitenkin joudun koko 8 tunnin ajan kävelemään, seisomaan, kyykistymään n. 100 kertaa, nostamaan, siirtämään, pitelemään, taluttamaan, eikä huilailuille ole aikaa. Yöt ovat menneet heräillessä jokaiseen kyljen kääntöön ja liikahdukseen. Lisäksi pieniä kivuttomia supistuksia on edelleen ollut, mutta ne eivät ole minua erityisemmin säikäyttäneet. "Pienen" omanpään sisäisen taistelun jälkeen totesin että on aika hieman rauhoittua, kuunnella kroppaa ja hengähtää. En saa kruunua könkkäämällä töissä viimeisillä voimilla ja työkavereidenkin kommentit kävelytyylistäni saivat ehkä hieman ajattelemaan.. Sairaslomalla olen nyt viikon verran, katsotaan mihin suuntaan kivut alkavat mennä. Kotona ollessa kivut ovat kyllä hellittäneet jonkin verran, mutta huomaan kyllä heti enemmän liikkuessani kipujen yltyvän.

Lääkäri oli mukava, olin käynyt hänen vastaanotollaan kerran aikaisemminkin. Hieman jännästi hän tosin tokaisi että "näin aikaisilla viikoilla tuollaiset vaivat", mutta yritti sanomistaan sitten myöhemmin selitellä. En minä tiedä millä viikoilla mistäkin vaivasta saa kärsiä. Ihanasti hän kuitenkin jutteli ja oli ymmärtäväinen kun halusin tietää myös kohdunsuun tilanteen -joka onneksi oli tiukassa supussa.

Pääasia että vauva voi kuitenkin hyvin, liikkuu ja potkii paljon. Minun kivuistani ei niin väliä. Potkut ovat jo sen verran kovia että niitä voi havaita vatsan päältäkin. Ihanaa että mieskin on päässyt tuntemaan ja näkemään pienen liikkeitä. <3

Rakenneultra rv 20+4

Siis apua. A-p-u-a. Olen aivan sekaisin, päästäni pyörällä tästä onnen määrästä! Aamulla oli kauan odotettu rakenneultra. Kaikki rakenteet olivat pienellä kunnossa, hän oli kasvanut hienosti ja liikkui paljon. Aluksi pikkuinen oli pienessä kippurassa aivan alavatsan kohdalla jolloin kätilöllä oli täysi työ aloittaa rakenteiden tarkastelu. Takapuoleni alle laitettiin tyyny ja onneksi pieni sitten pikkuhiljaa alkoi pomppimaan ylöspäin ja saatiin mittaukset ja tarkastukset tehtyä kunnolla. Siirtyessämme rakenteissa päästä alaspäin esitin kiltisti toiveen, että sukupuoli kerrottaisiin mikäli se tutkimuksen aikana tulisi ilmi. No tulihan se samantien kun kerkesin kysyä.

Tyttö. Meille tulee pieni kaunis tyttövauva! <3 Olen aivan myyty, sekaisin ja kaikkea mahdollista. Olimme aivan suut auki ja kysyimme vielä uudelleen kätilöltä, että onko hän aivan varma ettei siellä ole pippeliä. Niin varmoja olemme olleet siitä että pieni olisi poika. Huhhuh, vieläkin olen aivan pyörryksissä tästä kaikesta! Ja niin kiitollinen. Voi luoja että en mitään toivo niin paljon kuin että kaikki menisi hyvin loppuun saakka. Meidän pieni tyttö. Voi mahdotonta.. Mieskin aivan pehmeänä höpötellyt koko päivän isin pienestä tyttövauvasta.

Sukupuoli on tietenkin aivan toissijainen juttu, tietenkin olemme kiitollisia ja onnellisia että vauva on kehittynyt normaalisti ja kaikki rakenteet kunnossa. Kuitenkin tämä sukupuoli juuri niinkuin ajattelinkin konkretisoi raskauden ja sai kaiken tuntumaan todelta. Vai onko tämä unta? En tiedä. Ainakin toivon etten koskaan heräisi tästä unesta <3

Olotilapäivitystä rv 20

Tänään mennään rv 19+3. Flunssa suurinpiirtein selätetty, vielä on tukkoinen olo hieman ja niistelemään joutuu mutta olo on ihan hyvä. Töihin ei edelleenkään innostaisi mennä mutta ei se auta, illaksi on mentävä.

Perjantai iltana wc-käynnillä paperiin tuli pyyhittäessä hieman rusehtavaa. Myöhemmin mitään vuotoa ei ole ollut havaittavissa. Supistuksia on hieman, ne eivät ole kipeitä vaan huomaan vatsan kiristyvän aina hetkeksi. Supistuksia on muutaman kerran päivässä. Paljonhan minä tietenkin googlettelin ja pohdin enkä ole sitten lopulta soitellut mihinkään. Vuotoa ei kuitenkaan parin pyyhkäisyn jälkeen tullut, tunnen vauvan liikkeet päivittäin ja supistuksiakaan ei montaa päivässä tule, eivätkä ne ole kipeitä. Viikon päästä on rakenneultra jolloin ajattelin asiasta kysäistä ja taidanpa pyytää katsauksen tuonne kohdunsuullekin ettei nyt vaan mitään avautumista ole päässyt tapahtumaan. Tietenkin jos töissä ollessa supistukset lisääntyvät tms. otan yhteyttä neuvolaan. Vaikeaa tulkita kaikkia oireita, kun ei oikein tiedä onko normaalia vai pitäisikö huolestua? Kuitenkin uskon että niin kauan kun ei kipuja ole ja supistukset eivät ole säännöllisiä ei huolta ole. Lisäksi tomerat potkut kyllä kertovat että vauvalla on kaikki hyvin. <3

En kyllä voi potkuista olla erikseen vielä mainitsematta. On ne niin uskomattomia. Joka kerta tulee hymy huulille ja ihmeellinen fiilis. Minä hihkun aina miehelle että nyt äkkiä tänne ja mies kovasti yrittää aina vatsan päältä kokeilla, muttei ole onnistunut kuin yhden potkun tuntemaan ja sitäkin hän epäröi kovasti että olikohan se nyt muka ihan oikea potku. Oivoi, en voi kun olla kiitollinen ja ihmetellä tätä kaikkea. Voi kumpa kaikki menisi loppuun saakka hyvin.

Atsiiih

Flunssa. Jo toisen kerran raskauden aikana. Ennen raskautta olin kipeä viimeksi joskus 2014 vuoden alussa. Huomaa siis selvästi kuinka vastustuskyky on heikentynyt. Hoitoalalla työskennellessä joudun väistämättä tekemisiin kaikenmaailman pöpöjen kanssa ja näköjään nappaan niitä sitä mukaa matkaani. Toivon pikaista paranemista sillä viikonloppu olisi pitkästä aikaa vapaa ja minulla on kauan odotettuja suunnitelmia. Peukut siis pystyyn!

Rv 18+6. Huomenna 19 viikkoa täynnä ja alkaa 20. raskausviikko! Aivan käsittämättömän hullua! En edelleenkään voi käsittää että tämä tapahtuu meille, kuin unessa eläisin. Olen muuten tainnut alkaa tuntemaan ajoittain missä kohtaa vauva majailee. Tänä aamuna kun makoilin sohvalla oli vatsa aivan hassun muotoinen kun pikkuinen selvästi oli vallannut vasemman puolen vatsastani. Pari tuntia tästä oli möykky siirtynyt jo oikealle puolelle :D Ihanaa <3


Alla vielä toivottu vatsakuva, jospa tästä ei minua vahingossakaan voisi tunnistaa. Kuva on otettu päivällä (18+4) joten vatsa aamusta hieman vielä turvonnut. Mies eilen totesi että onhan siellä varmasti vauva etten ole vaan syönyt liikaa :D

Rv 18+4

Potkuja

Tänään on rv 18+4. Yön pikkutunneilla, kun yritin unta houkutella, makasin selälleen ja silittelin ja kokeilin vatsaa. Ja tum tum tum! Kolme ihanaa potkua suoraan käteen! Pystyikö ne olemaan? Harmi kun mies nukkui jo, en viitsinyt häntä siinä herättää. En voinut kuin hymyillä yksin pimeässä ja taisi siinä pari kyyneltäkin tirahtaa :') Meidän vauva, niin kaivattu ja ihana. Se on ihan oikeasti jo olemassa.

Pakko vielä kommentoida tuota kauan odotettua äitiyspakkausta 2017. Itsehän alunperin ajattelin että tottakai sen otan, onhan äitiyspakkaus huippu juttu. Mutta sitten.. Aloin miettimään käyttäisinkö vaatteita oikeasti. Vai saisinko ehkä rahalla järkevämpiä hankintoja? Sisareltani saisin kuitenkin viimevuoden äitiyspakkauksesta kaiken mitä tarvitsisin; petivaatteet, villapuvun, makuupussin jne. Mutta tänään kun pakkaus julkistettiin. On se kyllä aika hieno! Pakkohan se on ottaa! <3

18+3

Kirjoitin eilen pitkän postauksen erimielisyyksistäni miehen kanssa. Tiesin jo tekstiä julkaistaessa ettei se ole tarpeen. Typerä minä. Parempi että jätän parisuhde ruotimiset välistä ja keskityn tässä blogissa muihin asioihin. Ehkä vain itse säikähdin riitaa niin kovasti, me emme kuitenkaan ole paljoa riidelleet suhteemme aikana. Ja kiukku oli vielä niin tuore. Taidan jättää vain tekstin tuonne luonnoksiin niin voi sitten hormonien tasoituttua käydä kurkkimassa kuinka sekaisin sitä on oltu :D

Sain eilen ensimmäisen "Näenkö oikein, onko sinulla vatsa kasvanut?" -kommentin. Vaikka vatsan kasvaminen on tuottanut jo pieniä vaikeuksia ja hengästymistä ihan jo pelkästään vaikka pukiessa, saati sitten töissä touhutessa, pidän kovasti pallomahastani. Eikä minua haittaa yhtään sen saama huomio :) Onhan se supersöpö!

Vauva tuntuu voivan hyvin. Viikkoja nyt 18+3 eli meneillään on jo 19. raskausviikko! Käsittämätöntä. Muutama päivä sitten tunsin kovimmat potkut ikinä! Tai ne eivät olleet varsinaisesti potkuja vaan vauva vain möyrysi vatsassani todella kovasti. Liikkeitä tuntuu muutenkin koko ajan enemmän. Rakastan tuota pientä sisälläni <3

P.s. Kaksi viikkoa ja yksi yö rakenneultraan!